tiistai 20. kesäkuuta 2017

Oodi mahtaville työkavereille

Kirjoitan tämän nyt tuoreeltaan. Alunperin oli tarkoitus kirjoittaa jostain aivan muusta, mutta koska tää päivä on ollut mitä on ollut niin tämä teksti meni nyt uusiksi. Tämä on oodi mahtaville työkavereille.

Kaikkihan alkaa siitä kun tiedettiin, että meille pitäisi tulla potilasnäyte (mikä on todella kivaa, koska näitä on odotettu!) Alunperin aikataulutus kuitenkin meni niin että vasta iltapäivällä pitäisi näyte olla saatavilla. Plan A oli siis mennä lounaan jälkeen laittamaan koeasetelmat valmiiksi näytettä varten.

Juuri ennen lounaalle lähtöä soi kuitenkin puhelin ja selviää, että näyte onkin valmiina NYT. Näyte oli myös sitä sorttia että se piti saada käsittelyyn heti eli emme sitten lähteneet lounaalle vaan kiireellä pistämään kaikki soluviljelylabraan kuntoon. Oli hieman tässä vaiheessa sellanen puolipaniikki/ärsytys päällä, koska tiesin että nyt joutuu sitten tekemään kaikkea vähän yhtaikaa (toisaalta kivaa, koska näyte, wuhuu!). 

No työkaverini, post-doc, lähtee hakemaan näytteitä ja palaakin pian niiden kanssa soluviljelylabraan. Mulla oli tavarat ja ajatukset tällöin aika lailla vielä levällään. Ilmeisesti työkaverikin huomasi tämän ja lupautui preparoimaan minunkin näytteen heti omansa jälkeen. Huokaus ja helpotus, tämä auttoi NII-IN paljon. Kohta puoliin kuuluu myös labran ovelta koputus ja ihana laboranttimme huikkaa ovelta, että josko hänelle olisi jotain hommia täällä kun oli saanut jo omat hommansa valmiiksi tältä päivää. No tottamaar tekemistä löytyy! Olin juuri pistänyt suusyöpäsolut irtoamaan eli sain nyt siis myös apua syöpäsolujen laskemiseen ja pipetoimiseen näytelevyille. Minä sain siis keskittyä näytteen käsittelyyn ja lisäämiseen näytelevyille.

Aivan mahtavaa, että saa apua näin ihan pyytämättä! Koska en todellakaan olisi ehtinyt tai tajunnut ite käydä pyytämässä (oma vika, tiedän). Ja vaikka apu ei tuntunut heille isolta jutulta ("Tässähän tää menee samalla" jne) niin minua se auttoi paljon ja vähensi tuntuvasti häseltämisen määrää. Olisin ilman apua vieläkin tuolla labrassa pipetoimassa (nyt meni vain vähän reilut 3h kokonaisuudessaan, jossa pari eri koeasetelmaa muutamalla eri aikapisteellä). Yritin heitä myös kovasti kiittää tästä saamastani avusta ja toivottavasti viesti meni perille.

Eli mitä tästä opimme:
  1. Hyvät työkaverit on ihan parhautta.
  2. Itsekin voisi panostaa tuohon avuliaisuusaspektiin.
  3. Muista Plan B ja C, koska yllätyksiä tulee.
  4. Tee eväät ensi kerralla.
Nyt allekirjoittanut lähtee S-markettiin etsimään jotain syötävää.

Nälkäisin terveisin,
Krista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti