Lehmä nimeltään Huomen

Yksi tämän blogin perustamiseen sysäävä tekijä oli halu kertoa biokemian opiskelusta nimenomaan Oulussa. Otsikon alla lukee vieläkin ”Oululaisten biokemistien ja biokemistiopiskelijoiden mietelmiä”. Vaikka pidän Oulua (vielä) henkisenä kotinani, täytyy minun pikkuhiljaa totutella ajatukseen, että olen nyt Itä-Suomen yliopiston leivissä. Välillä tuntuu että me A.I. Virtanen Insituutin väki olemme ylhäisessä yksinäisyydessä erillään muusta Kuopion kampuksen väestä. Tämä on fyysisessä mielessä ihan totta, sillä olemme kampusalueen laidalla omassa rinteen rakennetussa Bioteknia-rakennuksessa. Uuteen identiteettin tottuakseni päätin kertoa jostain hyvin aivilaisesta. AIVI ylpeilee huippututkimuksella, mutta Bioteknian pääovesta sisään astuttaessa vastassa ole marmoria tai muuta krumeluuria, vaan täytetty lehmä.

Kyllä. Täytetty lehmä.

Kyseessä ei ole mikä tahansa lehmä, vaan aito ja alkuperäinen Huomen. Huomenen ja AIVI:n historia ovat toisissaan kiinni, eikä yhtä olisi ilman toista. Ymmärtääkseen täytetyn lehmän alkuperän täytyy mennä ajassa taaksepäin muutamia vuosikymmeniä.

Tieteessä rakastetaan suuria voimahahmoja. Tämänkertaisen tarinan aloitamme professori Juhani Jänteestä. 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa elettiin bioteknologiabuumia, jonka nosteessa silloiseen Kuopion yliopistoon perustettiin vuonna 1987 bioteknologian professuuri, jonkä Jänne sai. Jännettä on kiittäminen sekä A.I. Virtanen –intituutista, että Huomen-lehmästä, mutta tarinaan liittyy paljon muutakin.

Neuvostoliiton romahtamista seuranneen 90-luvun laman aikaan bioteknologian piti nostaa Suomi jaloilleen. Kaikki yrittivät kuumeisesti löytää ”uutta nokiaa” aikana ennen Nokiaa. No lopultahan Suomen nosti lamasta juurikin Nokia, mutta alunperin Suomesta piti tulla aivan erilaisia innovaatioita. Piti parantaa syöpä, piti parantaa aids. Kuopiossa panostettiin tosissaan bioalan tutkimukseen ja vuonna 1989 perustettiin hammaslääketieteen kuoppaamisesta saaduilla kompensaatiorahoilla yliopiston kruununhelmi, biotieteen tutkimusinstituutti, joka nimettiin vaatimattomasti nobelisti A.I. Virtasen mukaan. Kuohuvia päästiin nauttimaan jo 1993 kun Professori Jänteen ideoimana ja suurten odotusten saattelemana Kuopion yliopiston eläinlääketieteellisessä koe-navetassa syntyi Pohjoismaiden ensimmäinen siirtogeeninen vasikka, jonka oli tarkoitus tuottaa maitorauhasissaan erytropoietiinia, eli EPO:a. EPO:n avulla voidaan hoitaa muun muassa munuaisen vajaatoiminna aiheuttamaan anemiaa. ”Kultaiselle vasikalle” annettiin mahtipontinen nimi Huomen.

Huomenta on hyvästä syystä pidetty aikansa symbolina. Lehdistö paisutteli lääkemaidon mahdollisuuksia (”miljardi markkaa kilo” –kirjoitti Helsingin Sanomat) ja useampia yrityksiä perustettiin lääkelehmien ympärille. Kuopioon virtasi sekä yksityistä että julkista rahaa. Professori Jänne sai 1994 Matti Äyräpään palkinnon, joka on Suomen arvostetuin lääketieteellisen tutkimuksen palkinto.

Kuten arvata saattaa, juhlaa ei jatkunut kauaa. Vuosituhannen loppua kohti tultaessa Suomessa alettiin muun maailman malliin kritisoida geeniteknologiaa epäeettisyydestä. Samaan aikaan Huomenta ei uskallettu tiineyttää, koska pelättiin, että siirtogeenikontruktio leviää  seuraavalla sukupolvella maitorauhasista muuhun kehoon. Monet bioteknologia-yritykset ajautuivat toimivan tuottteen puuttuessa rahallisiin vaikeuksiin. Huomen kärsi ylipainosta ja nivelvaivoista, joten se jouduttiin lopettamaan syksyllä 2001.

Huomen lehmä täytettiin, ja nykyään se seisoo Bioteknian ala-aulassa makaaberina muistutuksena ajasta jolloin bioteknologian piti pelastaa Suomi. Huomenen tarina ei kantanut pitkälle, mutta sen tuoma hetkellisen menestyksen ansiosta Kuopiolla oli nyt kokonainen tutkimusinstituutti täynnä genetiikan huippuosaamista. Joitakin yrityksiä kaupallistaa osaamista on ollut myöhemminkin, näistä kuuluisimpana professori Seppo Ylä-Hertualan geenilääkettä tuottava Ark Therapeutics, joka yritti tuota markkinoille ensimmäistä geenilääkettä. Toistaiseksi yritys ei ole onnistunut saamaan lupaa lääkkeen myyntiin, mutta Ylä-Herttuala jatkaa edelleen tutkimustaan. Instituuttilla on maailman huippua oleva kuvantamisyksikkö ja viimeisimmässä strategiassaan Itä-Suomen yliopisto valikoi neljän tärkeimmän painotusalueensa joukkoon kaksi AIVI:n nykyistä vahvuutta, kardiovaskulaarisen ja metabolisen tutkimuksen sekä neurotieteet. Instituutilla on tällä hetkellä 14 tutkimusryhmää, sekä kaksi akatemiaprofessuuria.

Tämän viimeisimmän laman alussa joku yritti taas huudella biotieteistä löytyvän uusi Nokia. Eipä sellaista ole vielä kuulunut. Pari kuukautta sitten Huomen siirrettiin paraatipaikaltaan vähän syrjemmälle portaikon alle. Olikohan kyseessä symbolinen yritys siirtää menneisyyden haamu pois uuden, paremman innovaation tieltä?

-Ninni 

Huomen vanhalla paikallaan. Kuva otettu kun allekirjoittanut tuli aikanaan Kuopioon haastateltavaksi. Pakkohan tuosta oli ottaa kuva, hämmensi sen verran paljon.

Kiinnostuneille (samalla lähteet):

AIVI:n etusivu: https://www.uef.fi/en/web/aivi

AIVI:n tutkimusryhmät: https://www.uef.fi/en/web/aivi/research

Itä-Suomen yliopiston strategisia painopisteitä: https://www.uef.fi/en/research/top-level-areas
Matti Äyräpää -palkinnon saajat kautta aikain (bongaa Oululaiset?): https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_%C3%84yr%C3%A4p%C3%A4%C3%A4n_palkinto
Huomen ikioma Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huomen-lehm%C3%A4
Erytropoietiinista (ketäpä ei EPO kiinnostaisi, eiku..): https://fi.wikipedia.org/wiki/Erytropoietiini