 |
| Soijapapu [3] |
 |
| Genisteinin rakenne. [2] |
Olen muutaman kerran kuullut, että soija on hirvittävän epäterveellistä
ja, että sen sijaan kannattaisi suosia jotain muuta proteiininlähdettä.
Päätinkin siis selvittää, mikä soijassa oikein on pielessä, jos on ja
pitääkö sen paikkaansa.
Soijasta kirjoitellaan vähän ristiriitaisia juttuja. Joskus sen uutisoidaan vähentävän riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, ja syöpään. Erilaisiin väitteisiin on vastattu paljon asiantuntevammin kuin itse pystyisin eräässä parin vuoden takaisessa Hesarin artikkelissa [1], joten en viitsi turhaan toistaa artikkelin asioita. Soijaa on kyllä tutkittu paljon, mutta ei läheskään tarpeeksi, jottai voitaisiin varmasti sanoa sen olevan terveellinen tai epäterveellinen. Jos soijan käyttö on satunnaista, on tuskin syytä huolestua.
Soijasta kirjoitellaan vähän ristiriitaisia juttuja. Joskus sen uutisoidaan vähentävän riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, ja syöpään. Erilaisiin väitteisiin on vastattu paljon asiantuntevammin kuin itse pystyisin eräässä parin vuoden takaisessa Hesarin artikkelissa [1], joten en viitsi turhaan toistaa artikkelin asioita. Soijaa on kyllä tutkittu paljon, mutta ei läheskään tarpeeksi, jottai voitaisiin varmasti sanoa sen olevan terveellinen tai epäterveellinen. Jos soijan käyttö on satunnaista, on tuskin syytä huolestua.
 |
| Estradiolin rakenne. [4] |
Mikä soijassa on mielenkiintoista?
Soija sisältää kahta erilaista isoflavonia: genisteinia ja daidzeinia. Samantapaisia molekyylejä löytyy myös monista siemenistä ja vihanneksista. Näiden molekyylien rakenne on hyvin samantapainen estrogeenihormonin kanssa, joten on epäilty, että soijan isoflavonit voivat myös sitoutua estrogeenireseptoreihin, eli naissukupuolihormonien reseptoreihin. Seuraava asia on hyvin pelkistetty versio siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu, mutta siis, kun estrogeeni sitoutuu reseptoriinsa, se on viesti solulle siitä, että pitää alkaa tuottamaan tiettyjä proteiineja, joita estrogeeni ja estrogeenireseptori säätelevät. Tällaisia proteiineja ovat esimerkiksi maitorauhasten kasvua lisäävät proteiinit, ja muut sukupuoliseen kehitykseen liittyvät jutut. Näiden lisäksi estrogeenillä on myös tärkeä rooli alkionkehityksessä. [5]
Koska tiedetään, että genistein pystyy sitoutumaan erääseen estrogeenireseptoreista [5], on kaksi vaihtoehtoa sille, mitä voi tapahtua: genistein voi kiinnittyä estrogeenireseptoriin aiheuttamatta minkäänlaista reaktiota ja estää samalla estrogeenin pääsyn omaan reseptoriinsa tai genistein saattaa aiheuttaa reseptorissa saman reaktion kuin estrogeeni. Asiaa on tutkittu paljon rotilla ja on huomattu, että genisteinilla on ollut useita epätoivottuja vaikutuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että rotan aineenvaihdunta on erilaista kuin ihmisellä eli rottakokeiden tulokset tarkoittavat ainoastaan, että ihmiseltä saattaa löytyä samanlainen vaikutus. Ihmisiltä ei ole ainakaan vielä löytynyt samantapaisia vaikutuksia, mutta toki asiaa täytyy vielä tutkia enemmän ennen kuin mitään voi sanoa varmasti.
Lähteet:Soija sisältää kahta erilaista isoflavonia: genisteinia ja daidzeinia. Samantapaisia molekyylejä löytyy myös monista siemenistä ja vihanneksista. Näiden molekyylien rakenne on hyvin samantapainen estrogeenihormonin kanssa, joten on epäilty, että soijan isoflavonit voivat myös sitoutua estrogeenireseptoreihin, eli naissukupuolihormonien reseptoreihin. Seuraava asia on hyvin pelkistetty versio siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu, mutta siis, kun estrogeeni sitoutuu reseptoriinsa, se on viesti solulle siitä, että pitää alkaa tuottamaan tiettyjä proteiineja, joita estrogeeni ja estrogeenireseptori säätelevät. Tällaisia proteiineja ovat esimerkiksi maitorauhasten kasvua lisäävät proteiinit, ja muut sukupuoliseen kehitykseen liittyvät jutut. Näiden lisäksi estrogeenillä on myös tärkeä rooli alkionkehityksessä. [5]
Koska tiedetään, että genistein pystyy sitoutumaan erääseen estrogeenireseptoreista [5], on kaksi vaihtoehtoa sille, mitä voi tapahtua: genistein voi kiinnittyä estrogeenireseptoriin aiheuttamatta minkäänlaista reaktiota ja estää samalla estrogeenin pääsyn omaan reseptoriinsa tai genistein saattaa aiheuttaa reseptorissa saman reaktion kuin estrogeeni. Asiaa on tutkittu paljon rotilla ja on huomattu, että genisteinilla on ollut useita epätoivottuja vaikutuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että rotan aineenvaihdunta on erilaista kuin ihmisellä eli rottakokeiden tulokset tarkoittavat ainoastaan, että ihmiseltä saattaa löytyä samanlainen vaikutus. Ihmisiltä ei ole ainakaan vielä löytynyt samantapaisia vaikutuksia, mutta toki asiaa täytyy vielä tutkia enemmän ennen kuin mitään voi sanoa varmasti.
[1] Tuuli Vattulainen, "Uskaltaako soijaa syödä?", Helsingin sanomat 3.4.2014 http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1396413275380
[2] "Genistein-3D-balls" by Jynto (talk) - Own workThis chemical image was created with Discovery Studio Visualizer.. Licensed under CC0 via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Genistein-3D-balls.png#/media/File:Genistein-3D-balls.png
[3] "Soybean.USDA". Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Soybean.USDA.jpg#/media/File:Soybean.USDA.jpg
[4] "Oestradiol-3D-balls". Licensed under Public Domain via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Oestradiol-3D-balls.png#/media/File:Oestradiol-3D-balls.png
[5] Heldrig N. et al. 2007, "Estrogen Receptors: How Do They Signal and What Are Their Targets?"
Physiological Reviewshttp://physrev.physiology.org/content/87/3/905
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti