... Että lehtiä ei voi arvioida nimen mukaan (Don't judge a journal by its name).
Yleensä parhailla lehdillä on jotkin helpot ja selkeät nimet (esimerkiksi Nature, Science ja Cell, meidän alalla iso on Oral Oncology). Sitten kun vastaan tulee joku herpaderp Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention niin eihän se nyt voi olla tasokas julkaisu, right? Vaan kappas kummaa sillä onkin impact factor yli nelosen eli ihan laadukas julkaisu alkaa jo olla kyseessä.
... Että Powerpoint taipuu myös todella hyvin julkaisukuvien ja posterien tekemiseen. Uusimpiin powerpointteihin saa myös kätevät mitta-asteikot ja suuntaviivat, mitkä helpottaa mm. kuvien asettelua ihan suunnattomasti. Lisäksi kuvat ei menetä powerpoint-tiedostoissa tarkkuuttaan/yksityiskohtia!
... Että matriksin metalloproteinaaseja on eristetty mitä erikoisimmista kudoksista. Alunperinhän, noin 50 vuotta sitten, MMPt löydettiin sammakon nuijapään hännästä - pala häntää törkättiin kollageenimaljalle ja parin päivän päästä huomattiin kollageenin hajonneen hännän palan ympäriltä (MMPt siis hajottavat soluväliaineen rakenneosia, mm. kollageenia). Sen jälkeen niitä on eristetty suuria määriä mm. raskauden jäljiltä kutistuvasta rotan kohdusta.
... Että tilastotiede on edelleenkin tylsää. Hyödyllistä, mutta tylsää.
Aivot kramppaa kun alan tekemään tilastotieteellisiä analyysejä, en voi sille mitään. Omalla tavallaan on kyllä kiinnostavaa kuinka paljon tilastotieteellisiä analyysejä käytetään ja tulkitaan aivan päin honkia ja dataa kaunistellaan joka puolelta (Still not significant).
... Että mun yleisten mukien varastosta käyttöön ottama kahvimuki vaihtaa väriä kun siihen laittaa lämmintä nestettä! Ooh, vau. Olo on kuin pikkulapsella silloin kuin tämä sama efekti oli niissä riisimurojen mukana tulleissa muovilusikoissa (vaihtoivat väriä valkoisesta siniseen kun laittoi kylmään).
Miten päädytään tutkimuksessa siihen pisteeseen, jossa leikellään nuijapäiden häntiä ja tökitään niitä maljalle? Miten tämä idea esiteltiin rahoittajille?
VastaaPoistaTässä pitää ottaa huomioon, että nuo ensimmäiset MMP-tutkimukset on tehty swengaavalla 60-luvulla, jolloin rahaa tutkimukseen löytyi vielä suhteellisen helposti (tai näin tarina kertoo) ja tutkimusmenetelmät oli aika paljon alkeellisempia kuin nykyään. Veikkaan, että rahoittajia ei oo paljon kiinnostanut mitä ootte tekemässä ja menetelmäkin on ollu aikansa high-techiä :D
VastaaPoistaTuolle nuijapäällekkin löytyy aika looginen selitys: Se on sellainen kehitysvaihe, jossa ko. eläin käy läpi isoja muodonmuutoksia ja ,jossa myös sen kudoksien täytyy muokkaantua paljon ja nopeasti. Kudosten muodonmuutoksessa olennaista on sen rakenneosien, mm. kollageenin, pilkkominen ja uudelleenasettelu. Kollageenin hajotukseen erikoistuneen entsyymin etsinnässä tälläinen lukuisia kudosten muokaantumisia läpikäyvä (ja samalla siis ko. entsyymiä todennäköisesti paljon sisältävä) elikko tai sen kudos on oikein pop. Alkuperäisartikkeli löytyy täältä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC220898/.