torstai 8. lokakuuta 2015

Valkoista, ravintoainerikasta nestettä erittävät elimet ja niiden importanssi

Eli tissit ja niiden tärkeys. Tässä tulee teille perverssi-tieteellinen analyysi rinnoista, niiden rakenteesta ja merkityksestä mm. jälkikasvulle, teini-ikäiselle miespuoliselle yleisölle ja erilaisille taudeille. Ja nyt puhutaan siis naisten tisseistä, vaikka anatomisesti ne eivät hirveästi poikkeakaan miesten vastaavista.

Rintojen tärkeimmät anatomiset osat

Rinnan ulkopuolelta nähtävissä olevat osat ovat nimeltään nänni ja areola.  Nänni on se kohollaan oleva alue rinnan keskellä, johon maitotiehyet avautuvat. Nänniä ympäröi väriltään muusta ihonväristä poikkeava, muodoltaan yleensä pyöreä alue, jota kutsutaan areolaksi. Areolan merkityksestä ei olla aivan varmoja, mutta todennäköisesti se suojaa naarmuilta ja hiertymiltä sekä antaa tähtäyspisteen vielä lähes sokealle vauvalle.
Sisältä rinta on silkkaa rasvaa. Ja maitorauhasia sekä hieman sidekudosta, maitotiehyeitä, verisuonia ja imusolmukkeita. Mutta pääasiassa rasvaa ja mitä rasvaisemmat tissit, sitä isommat tissit! Että muistakaapa tytöt voidella ne leipänne kunnolla. Tämä hienostunut rasvapatti-erityselin-kombinaatio lepää rintalihaksen päällä.
Ryhmäkuva eri eliöiden rinnoista. Lähteet: National Cancer Institute, Aegis ja HuniePop.

Rintojen evolutiivinen merkitys

Lisää voi lukea tästä kirjasta.

Let's face it, me ei oltaisi nisäkkäitä ilman tissejä. Sen lisäksi, että rintojen (tai tarkemmin nännien ja niiden käyttötavan) takia kuulumme samaan luokkaan yhdessä kenguruiden ja hevosten kanssa, on rinnoilla ollut myös tärkeä evolutiivinen merkitys. Huffington Postin parin vuoden takaisessa jutussa PhD Larry Young (biokemisti muuten hänkin) kertoo evolutiivisen syyn rintojen rakenteelle ja erityisesti sille, miksi miehet tuntuvat niin kovin kiinnostuneilta naisien rinnoista. On erikoista (lue, millään muulla nisäkkäällä näin ei ole), että ihmisnaisilla rinnoista tulee ulkonevat jo puberteetin aikana. Tämän erikoisen rakenteen on ajateltu muistuttavan takapuolta, eli juuri sitä osaa kehosta, jolla useat muut nisäkäsnaaraat (esim. paviaanit) viestivät sukukypsyyttä ja lisääntymishalukkuutta. Olennoille, joiden pääasiallinen seksiasento on doggy-style (eli käytännössä kaikille muille nisäkkäille), on takapuoli kummallisen tärkeä ja hyvässä paikassa oleva viestiväline. Meille lähetyssaarnaaja-asentoa eniten käyttävälle (eli kasvot vastakkain) ihmispopulaatiolle on siis tarvittu tuohon naisen etumuksellekkin jotain sellaista, mistä mies voi tietää että nainen on sukukypsä. Simple as that.

No, tämä selittää tissien tuijottelun (aka sukukypsyyden arvioinnin), mutta ei sitä miksi miehet tuntuvat aina haluavan myös päästä käsiksi tisseihin. Tähänkin on tohtori Youngilla vastaus. Kyseessä on halu saada aikaan naisen aivoissa sama reaktio kuin mitä tapahtuu naisen imettäessä jälkikasvuaan. Lapsen imiessä ja painellessa rintaa naisen aivoissa vapautuu oksitosiinia, joka aiheuttaa maidon vapautumisen rinnoista. Fyysisten vaikutusten lisäksi oksitosiini vaikuttaa myös henkisesti yhdessä dopamiinin kanssa - imetykseen liittyy positiivisia tuntemuksia ja vauvan sekä äidin välille syntyy vahva tunneside. Samanlaista efektiä hakee takaa tietämättään myös mies, joka hyväilee naisen rintoja.

Mikä voi mennä vikaan tissien kanssa? 

Mondorin syndrooma. Lähde: The New England Journal of Medicine.

Niinkun Murphyn lakikin toteaa; mikä voi mennä vikaan myös menee vikaan. Nännejä voi olla muodostunut useita sikiönkehityksen aikana tai ne voivat olla sisäänpäin kääntyneitä, rintojen sisään voi kertyä kalsiumia ylimäärin (mikro ja makrokalsifikaatiot) ja nänneistä voi valua maitomaista nestettä vaikka imettämisestä tai raskaudesta ei olisi tietoakaan. Erilaisia patteja ja pahkuroita voi olla rinnat täynnä - aina kaikkea agressiivisesta rintasyövästä harmittomiin nesteen täyttämiin kystiin asti. Lukuiset infektiotaudit pitävät naisen rinnoista vähintään yhtä paljon kuin teini-ikäiset heteromiehetkin, kaikkea kupasta bakteeriperäisiin rintatulehduksiin (mastiitti) on olemassa. On myös tila, jota kutsutaan Mondorin syndroomaksi. Tässä tilassa ihonalaisen, mutta pinnallinen iso verisuoni on tulehtunut samaan tyyliin kuin se tulehtuisi veritulppien yhteydessä.

3 kommenttia:

  1. Hei. Onko biokemian kesätyöajatusta viety eteenpäin? Kyselin kesällä, en tarkkaan muista missä postauksessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Ja anteeksi kun en ole vastannut aiemmin. Selvittelin nyt kuitenkin asiaa ja lehtorimme (Tuomo) ehdotti, että asiaa voisi kysellä sihteeriltämme Pia Askoselta (pia.askonen@oulu.fi, yhteystiedot myös täällä http://www.oulu.fi/bmtk/personnel/askonen-pia). Hän on toimelias naishenkilö, joka varmaan keksii jotakin kesätyötä tai ainakin saa tiedon liikkeelle niin että tutkimushenkilöstö voi kehitellä kesätöitä. Suosittelen ottamaan häneen yhteyttä ja kysymään kesätöitä ja myös kuvailemaan odotuksiasi kesätöiden suhteen (niin että osaavat tiedekunnan päässä suunnitella hyvän kesätyökokonaisuuden). Pia on tämän viikon vielä lomalla, mutta vastannee pikimmiten kun töihin palaa.

      Onnea kesätöiden hakuun! Toivottavasti keksivät tiedekunnan päässä jotain.

      Yst. Terv.
      Krista

      Poista
  2. Kiitos paljon! Ihanaa, kun kysyit puolestani.

    VastaaPoista